Sonja Veistinen, 19, Rauma

Valmistuin lukiosta viime keväänä. Vanhempani olivat katselleet jo etukäteen eri vaihtoehtoja, jos en pääsisi suoraan opiskelemaan. Kun tieto yhteishaun tuloksista tuli ja en saanut koulupaikkaa, ajattelin, että kadun jos en käy edes kokeilemassa Voionmaalle tuloa. Pääsin sisään ja otin paikan vastaan.

Ihmiseen liittyvät tieteet ovat aina kiinnostaneet minua. Lukiossa tuli sitten se fiilis, että haluan opiskella psykologiaa enemmänkin.

Voionmaalla opiskelussa on tietty rytmi, kun muut opiskelevat samaa alaa ja lähes kaikilla on sama päämäärä. Avoimen yliopiston opinnot ovat auttaneet pysymään motivoituneena, ja matematiikan laskuharjoitukset pitävät opiskelun säännöllisenä. Sitten kun olemme käyneet psykologian perusopinnot, pääsykoeartikkeleiden lukeminen on paljon helpompaa.

Olen saanut psykalaisista paljon uusia kavereita, ja myös kämppikseni on samalta linjalta. Voisin suositella Voionmaata, ja itse olen viihtynyt täällä hyvin.

Sami Mattila, 46, Ylöjärvi

Valmistuin aikanaan ylioppilaaksi, ja sen jälkeen kävin CNC-koneistajan kurssit. Sittemmin olen ollut 17 vuotta töissä samassa firmassa. Käteeni tulleen vamman vuoksi tulin Voionmaalle kouluttautumaan uudelleen. Tavoitteenani ei siis ole tulla yliopistoon, vaan mennä tämän jälkeen takaisin työelämään.

Psykologia on aina kiinnostanut minua, ja se auttaa myös tulevassa työssäni. Järjestötoiminnassa tarvitsee ihmisten lukemisen taitoa. Minulla on kolme lasta, joten myös luennoilla käsiteltävät lapsen kehitysvaiheet ovat lähellä omaa elämääni.

Koulutus tarjoaa kaikenlaisia käytännön hyötyjä. Käytin töissä tietokonetta joka päivä, mutta se oli erilaista. Täällä oppii erilaisten ohjelmien, kuten Excelin ja Wordin käytön. Myös lukutekniikat paranevat, ja ylipäätään täällä saa päivittää vanhoja taitojaan.

Kaikki kanssakäyminen työhaastatteluista työpaikalla olemiseen liittyy psykologiaan. Se ei ole pelkästään täällä koulun sisällä oleva homma.

Marko Silventoinen, 19, Kesälahti/Joensuu

Valmistuin lukiosta vuonna 2015. Hain sen jälkeen kahtena vuotena Helsinkiin opiskelemaan psykologiaa, mutta en valitettavasti päässyt sisään. Toisen vuoden pääsykokeiden jälkeen postiin tuli mainos Voionmaan koulutuskeskuksesta, jossa ensimmäistä kertaa alkaisi myös psykologian linja. En ollut koskaan käynyt Tampereella ennen Voitsin haastattelua, mutta tarpeeksi moni ihminen rohkaisi minua lähtemään, joten päätin tulla. En ole katunut päätöstä.

Koska opiskelemme nyt avoimen yliopiston kursseja, ensimmäisen vuoden opinnot ovat pulkassa ennen kuin edes pääsen sisään yliopistoon. Voionmaalta saa myös todella hyvät alkeet ja taustan pääsykokeita varten. On pidettävä mielessä, että vaikka sisäänpääsyprosentti on todella pieni, ei kannata lannistua. Aina joku pääsee sisään, ja se voit olla sinä.

Tämä on intohimoni, ja näen Voitsin todella hyvänä tilaisuutena.

Kiia Saarenpää, 20, Tampere

Valmistuin lukiosta vuonna 2015. Hain sen jälkeen opiskelemaan psykologiaa Tampereen ja Jyväskylän yliopistoihin. Kun en päässyt sisään toisellakaan hakukerralla, alkoi tuntua, että pääsykoeopiskelusta ei tule mitään yksin. Tulin Voionmaalle koska äitini huomasi, että täällä on alkanut psykologian linja ja että koulu on siirtynyt tänne Tampereelle.

Täällä saa rutiinia opiskeluun, ja lähiopetuksesta on ollut ihan hirveästi apua. Kun yrittää lukea 600-sivuista kirjaa ja vaikealukuisia artikkeleita, auttaa paljon, kun on muita ihmisiä tukena.

Kannattaa tutustua myös siihen, mitä työ psykologian parissa oikeasti on. Olemme tehneet vierailuja TAYS:iin, ja vankilapsykologi on käynyt kertomassa meille työstään. Se on ollut ehdottomasti yksi parhaita asioita opiskelun ohella.

Yritän vielä hakea Tampereen ja Jyväskylän yliopistoihin. Haen ehkä jotain muutakin kuin psykologiaa siinä sivussa. Jos pääsisin edes yliopistoon sisälle, niin voisin vaikka vaihtaa linjaa tai sumplia jotenkin muuten itseni psykologian pariin.

Johanna Heikkilä, 21, Tampere/Helsinki

Olin aika pitkään sairaslomalla, ja suoritin lukion loppuun vähän myöhässä viime keväänä. En pyrkinyt keväällä tosissani mihinkään, kun heti kirjoitusten jälkeen ei jaksanut yrittää tosissaan.

Haluan täysillä eteenpäin nyt kun olen uudessa elämäntilanteessa. Minulla on ollut jo pitkään mielessä, että psykologia on se, mitä haluaisin tehdä. Ajattelin, että vuosi kansanopistossa voisi sopia tilanteeseeni. Alun perin aioin mennä Helsinkiin, mutta Voionmaan tarjonta oli kaikkein vakuuttavin. Opetussuunnitelma tuntui parhaimmalta, kun oli sekä tilastotiedettä että psykologian perusopintoja.

Täällä otetaan opiskelijat yksilöllisesti huomioon, koska kaikilla on niin erilaisia taustoja. Esimerkiksi tilastoluentojen tukiryhmiä järjestetään kahta eri tasoa, ja keväällä opetus räätälöidään sen mukaan, mihin yliopistoon kukin on pyrkimässä. Opetus on todella paljon meistä lähtöisin, ja saamme apua niihin asioihin mihin tarvitsemme.

Kannattaa hankkia kaikki tuki, mitä on saatavilla ja mitä on mahdollista hankkia. Yksin on todella vaikeaa valmistautua näin isoon koitokseen.

Ida-Maria Blomster, 20, Muhos/Lappeenranta

Valmistuin lukiosta keväällä 2016. Hain silloin opiskelemaan psykologiaa Jyväskylän ja Joensuun yliopistoihin. En kuitenkaan tullut valituksi, ja aloin katsella avoimen yliopiston vaihtoehtoja. Äitini vinkkasi minulle Voionmaan opistosta. Hain kahteen eri opistoon, Korpilahteen ja Voionmaalle. Kun pääsin tänne sisään, päätös lähtemisestä oli helppo.

Psykologia kolahti lukiossa. Minua kiinnostaa, miten ihmisen mieli toimii, ja minusta olisi mukava auttaa ihmisiä. Monet ovat sanoneet, että minulle sopisi jokin sosiaalinen ammatti.

On hyvä, että täällä käydään yhdessä läpi tilastomatematiikkaa. Kun ympärillä on muita, jotka hakevat samalle alalle, saa tukea opiskeluun. Aion hakea keväällä Tampereen ja Jyväskylän yliopistoihin opiskelemaan psykologiaa. Paljonhan tämä valmistautuminen vaatii opiskelua ja itsekuria, mutta aina sinne joku pääsee.

Haastattelut: Maria Muilu
Kuvat: © Saskiia photography