Historia

Voionmaan opisto on perustettu professori Väinö Voionmaan sivistysihanteiden mukaisesti. Väinö Voionmaa syntyi Jyväskylässä 1869. Hänen isänsä oli seminaarin lehtori Olavi Wallin ja äitinsä Flora Frederika Schreck. Suku oli alkuaan Gotlannista, mistä se oli muuttanut Tukholman kautta 1700-luvun puolivälissä Ouluun. Jo varhaisina aikoina suomalaiset nimittivät Gotlantia Voionmaaksi, jonka nimen Väinö Wallin otti sukunimekseen.

Väinö Voionmaa toimi Helsingin yliopiston dosenttina 1903-18, Pohjoismaisen historian ylimääräisenä professorina 1918-36 sekä Yhteiskunnallisen Korkeakoulun (joka myöhemmin siirrettiin Tampereelle ja otti nimen Tampereen yliopisto) kanslerina. Väinö Voionmaalle on pystytetty patsas Tampereen yliopiston pääoven eteen. Väinö Voionmaa istui Sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuodesta 1919 alkaen aina kuolemaansa vuoteen 1947 asti. Voionmaa oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 1931-33 ja 1940-45. Hän oli Tannerin vähemmistöhallituksen ulkoministeri 1926-27 ja Cajanderin 3. hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri 1937-39.

Professori Väinö Voionmaalle maamme työläisnuoriso ja työväen sivistystyö olivat sydämen asioita. Vuonna 1919 hän oli perustamassa Työväen Sivistysliittoa ja 1923 Kauniaisissa toimivaa Työväen Akatemiaa. Mutta jotain puuttui – työläisnuorten oma opisto.

“Suomen työväen sivistysliikkeessä on Työväen Akatemia tähän asti yksinään edustanut sitä sivistystyötä, jota viidettäkymmenettä kansanopistoa suorittaa lähinnä maalaisnuorten piirissä. Kuitenkin myös työläisnuoriso tarvitsee tällaista opistoa.”

Väinö Voionmaalle luovutettiin kansalaislahja hänen täyttäessään 75 vuotta. Tästä kansalaislahjasta muodostui peruspääoma, jonka turvin opistoa alettiin rakentaa Ylöjärvelle keväällä 1950. Opisto aloitti toimintansa vuonna 1951.

Väinö Voionmaan sivistysihanteiden mukaan jokaiselle nuorelle oli oltava mahdollisuus koulutukseen sosiaalisesta taustasta riippumatta. Voionmaan opisto antoikin 1950-60 -luvuilla lähinnä yleissivistävää koulutusta, kuten peruskoulun yläasteella ja lukiossa tänä päivänä annetaan. Opisto antoi näin oppilaille valmiuksia myös jatko-opintoihin.

1970-luvulla toteutettu yhtenäinen peruskoulu-uudistus muutti merkittävällä tavalla kansanopistojen toimintaa, sillä yleissivistävän koulutuksen tarve väheni. 1970-80 -luvuilla Voionmaan opistolla järjestettiin yhteiskunnallista ja järjestöpoliittista koulutusta sekä samalla käynnistettiin myös opiston lyhytkurssitoiminta.

1980-luvun lopussa opisto käynnisti viestinnän koulutushankkeen ja se on ollut pohjana nykyiselle Voionmaan opistolle, viestintään erikoistuneelle kansanopistolle.